Sote-sopimuksen palkkahinnoitteluja koskevat neuvottelut päättyivät

SOTE-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteet uudistuivat 1.2.2024 alkaen. Uudistuksen yhteydessä työehtosopimukseen määriteltiin uusia perus- eli minimipalkkoja sosiaali- ja terveysalan eri vaativuustasojen tehtäville. Työehtosopimus asettaa reunaehdot työntekijöiden sijoittumiselle uusiin palkkahinnoitteluihin, mutta iso osa soveltamisesta tehdään paikallisesti työnantajien toimesta. Hinnoittelu-uudistuksen yhteydessä velvoitettiin työnantajia neuvottelemaan luottamusmiesten kanssa siitä, miten työntekijät sijoitellaan oikeisiin palkkahinnoittelukohtiin.

SOTE-sopimuksen uusista palkkahinnoitteluista löytyy lisätietoa KT:n yleiskirjeestä 3/2024 ja sen liitteistä, sekä Tehyn internet-sivuilta.

Pirha hännänhuippuna toimeenpanossa

Pirkanmaan hyvinvointialueella neuvottelut uusien palkkahinnoittelujen käyttöönotosta oli tarkoitus aloittaa jo alkuvuodesta, pian sen jälkeen kun tieto uudistuksesta saatiin. Ylempää työnantajan hallinnollisesta linjasta, ylemmistä johtoryhmistä kuitenkin kantautui määräys työnantajan neuvottelijoille vetää aikataulusuunnitelmansa takaisin ja odottaa, että asiaa ehdittiin työnantajan johdon puolella pureskella. Ja siitä alkoivatkin kaikki aikataulut Pirhassa vyöryä pieleen.

Neuvottelut hinnoittelu-uudistuksesta päästiin Pirhassa aloittamaan vasta toukokuun 2024 lopulla, yli kolme kuukautta sen jälkeen kun KT kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat antoi työnantajille ohjeet neuvottelujen käynnistämisestä. Työnantaja ei nimennyt omiksi neuvottelijoikseen yhtään substanssiasiantuntijaa, siis sellaista joka työkokemuksensa puolesta olisi tuntenut työntekijöiden työtehtäviä. Luottamusmiehet joutuivat siis käymään neuvotteluja, joissa vastapuoli eli työnantaja ei tiennyt millaista työtä neuvottelujen kohteena oleva henkilöstö tekee.

KT:n antamien ohjeiden mukaan neuvottelujen tarkoituksena oli antaa luottamusmiehille tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus oikean palkkahinnoittelukohdan valinnassa ja antaa tietoa tehtävien sijoittelusta sekä hyödyntää luottamusmiesten asiantuntemusta tehtävien sisällöstä. Pirha oli kuitenkin työnantajana valinnut sen linjan, että työntekijöiden sijoittelut eri hinnoittelukohtiin tehtiin pitkälle ennen kuin neuvottelut luottamusmiesten kanssa aloitettiin. Ja koska työnantajan määrittelemä järjestys oli tuo, johti se siihen että asioista jotka oltaisiin helposti voitu etukäteen selvittää jouduttiin käymään raskasta ja aikaa vievää selvitystyötä. Työnantajan neuvottelijoissa kun ei niitä substanssiasiantuntijoita ollut, joutui työnantaja selvittämään jokaista neuvotteluissa esillä ollutta asiaa neuvottelukertojen välissä. Ja vastauksiakaan eivät työnantajan neuvottelijat aina saaneet toivomassaan ajassa.

Ja näin Pirha siis onnistui käyttämään neuvotteluihin paljon enemmän aikaa kuin olisi tarvinnut. Muilla hyvinvointialueilla ollaan oltu hämmästyneitä, kun ovat kuulleet että vielä syksylläkin Pirhassa neuvoteltiin hinnoittelu-uudistuksesta. Valtaosa hyvinvointialueista kun sai jo kevään aikana neuvottelut käytyä. Onhan Pirha tietysti työntekijämäärältään iso, mutta viivettä selittää enemmän Pirhan valitsema neuvottelujärjestys. Neuvottelujen kestäminen on aiheuttanut henkilökunnan keskuudessa ymmärrettävästi ihmettelyä ja tuskastumista. Asiaa ei ole helpottanut se, että ainakin yksittäiset työnantajan edustajat ovat yrittäneet väittää työntekijöille, että neuvottelujen viivästyminen johtuisi luottamusmiehistä. Kummallinen väite, kun työnantaja on se joka neuvottelujen aikatauluista on päättänyt.

Lopputulos hämärän peitossa

Työntekijöiden sijoittamisesta SOTE-sopimuksen 1.2.2024 voimaan tulleille hinnoittelutunnuksille käydyt neuvottelut päättyivät Pirhassa 3.10.2024. Neuvottelussa ei saavutettu kaikilta osin yhteisymmärrystä. Moni työntekijöiden mielestä itsestään selvä asia jäi auki, kuten se ovatko työnjohdolliset tehtävät työnjohdollisia jos tehtävänimike ei kerro tarkasti työn sisältöä, tai se että hoidetaanko vaikeahoitoisten potilaiden osastolla vaikeahoitoisia potilaita vai ei. Monesta asiasta kuitenkin yhteinen näkemys löydettiin, ja valtaosa työntekijöiden sijoitteluista sujuneekin ihan mallikkaasti. Lopuista sitten joudutaan tulevaisuudessa riitelemään.

Neuvottelut päättyivät, mutta vielä emme tiedä miten työnantaja lopulta tulee sijoittelut tekemään. Työnantaja harkitsee vielä huomioiko se neuvotteluissa esitettyjä asioita. Työnantaja päättää työntekijöiden sijoitteluista kuitenkin lähiviikkojen aikana ja ilmoittaa työntekijöille ratkaisuistaan. Jos työntekijän tai viranhaltijan mielestä työnantaja on sijoittanut hänen tehtävänsä väärään hinnoittelukohtaan, kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmiehiin asian selvittämiseksi.

Samalla on syytä huomata, että palkkahinnoittelujen tarkoituksena ei ole se, että niiden avulla vertailtaisiin työntekijöiden henkilökohtaista osaamista tai sitä kenen työ on vaativampaa. Palkkahinnoittelut kertovat ennen kaikkea siitä, millaista tutkintoa/koulutusta tehtävä edellyttää, ja onko kyseessä ”rivityö”, sitä vaativampi tehtävä vai erityisasiantuntijatyö. Vaativammat tehtävät edellyttävät yleensä jotakin suoritettua tutkintoa tai täydennyskoulutusta, mutta työehtosopimuksessa on myös annettu esimerkkejä tehtävistä jotka tulee aina sijoittaa vaativampien tehtävien palkkahinnoitteluihin. Lista esimerkeistä ei kuitenkaan ole poissulkeva, eli työnantajan tulisi arvioida mitkä muut saman työnantajan eli Pirhan yksiköt tai työtehtävät vertautuvat työehtosopimuksessa listattuihin vaativampiin tehtäviin.

Palkkahinnoittelukohtien sisälle tullaan myöhemmin rakentamaan eri vaativuustasoja, joilla pystytään tekemään palkkoihin eroa tehtävän vaativuuden mukaan.

Monilla työntekijöillä tehtäväkohtainen palkka on jo ennestään ollut korkeampi kuin uudet palkkahinnoittelujen alarajapalkat. Niiden työntekijöiden osalta, joilla palkka on aiemmin ollut matalampi, tulee työnantajan nostaa tehtäväkohtainen palkka vähintään uuden hinnoittelun alarajan mukaiseksi takautuvasti 1.2.2024 alkaen. Tämä koskee myös niitä työntekijöitä ja viranhaltijoita, joiden palvelussuhde on jo ehtinyt päättyä, kuten esimerkiksi kesäsijaisia ja eläkkeelle 1.2.2024 jälkeen siirtyneitä. Ja kenenkään palkkahan ei saa uudistuksen takia pienentyä.

Vaikka monilla tehtäväkohtainen palkka on jo ennalta ylittänyt uudet minimipalkat, johtaa uudistus palkkojen nousuun monille työntekijöille. Palkoissa kun on ollut merkittäviä eroja eri puolilla Pirkanmaata. Uudistus rahoitetaan SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämiseen tarkoitetulla valtakunnallisella 0,4% suuruisella keskitetyllä järjestelyerällä. Käytännössä työnantaja on siis budjetoinut 0,4% tälle vuodelle uudistuksen kustannuksiin. Pirha ja sitä edeltävästi monet kunnat ovat kuitenkin maksaneet osalle työntekijöistään niin matalia palkkoja, että tuo budjetoitu summa ylittynee Pirkanmaalla ihan reilusti. Ja se kertoo vain siitä, että työntekijöitä on pidetty palkkakuopissa.

Kohti neuvotteluja 1.6.2024 järjestelyerästä

Kun työnantaja vihdoin saa palkkahinnoittelu-uudistuksen mukanaan tuomat korotukset maksuun, päästään Pirhassa neuvottelemaan SOTE-sopimuksen 1.6.2024 paikallisten järjestelyerien kohdentamisesta. Niitä neuvotteluja ei olla voitu aloittaa ennen kuin tiedetään paljonko hinnoittelu-uudistus nostaa Pirhan työntekijöilleen maksamaa palkkasumma, koska järjestelyeräpotin suuruus lasketaan sen mukaan minkä suuruinen on hinnoittelu-uudistuksen jälkeinen palkkasumma koko työnantajan tasolla. Näitä 1.6.2024 järjestelyeriä koskevia neuvotteluja tuskin tämän vuoden puolella ehditään Pirhassa valmiiksi saada. Joten jälleen pääsee työnantaja makselemaan palkankorotuksia takautuvasti, viivästyskorkojen kera. Eikä kannata ihmetellä jos tämän vuoden henkilöstökulut alittuvat Pirhassa verrattuna budjetoituun, kun työehtosopimuksiin perustuvien palkkojen korotusten maksaminen siirtyy seuraavalle vuodelle.